www.jyvaspeksi.fi
FB: jyvaspeksi
IG: jyvaspeksi
TikTok: jyvaspeksi
Contact: markkinointi@jyvaspeksi.fi
Tämä esitys pohjautuu monelta osin tositapahtumiin. 1650-luvulla Kuningatar Kristiina oikeasti hallitsi Ruotsia, kutsui Descartes'n hoviinsa, luopui kruunusta ja muutti Roomaan. Jokaisella esityksen hahmolla on tosielämän vastineensa. Tai no, ketään tiettyä lähettiä emme esikuvaksi löytäneet. Mutta muuten!
Sitten taas toisaalta: draama on draamaa. Emme halunneet antaa faktojen liiaksi hallita aivomyrskyämme, joten ihan totena ei kannata kaikkea ottaa. Välillä piti myös täyttää aukkoja ja miettiä, mitä olisi VOINUT käydä. Oikea elämä kun harvemmin noudattaa draaman kaarta. Teatraalisuutta ja glamouria ei tarvinnut kuitenkaan lisätä, sillä Kristiinan kerrotaan järjestäneen hovissaan paljon juhlia.
Tällä sivulla voit tutustua, mihin ihmiset hahmojen takana lopulta päätyivät. Jos teatterikärpänen puraisi, sivun lopusta löydät JyväSpeksin somet seurantaan sekä lomakkeen, jolla voit ilmoittaa kiinnostuksesi lähteä mukaan hilpeään joukkoomme.
Käsikirjoittaja
Jami Behm
“Synnyin vapaana, elin vapaana ja aion kuolla vapautuneena!”
Valtakaudellaan Kristiina toi renessanssin Ruotsiin, mutta ajoi valtiontalouden kriisiin.
Hän luopui kruunusta vuonna 1654, vain neljä vuotta kruunajaistensa jälkeen. Kruunusta
luovuttuaan Kristiina muutti Roomaan ja kääntyi katolilaiseksi. Pyrittyään tuloksetta
uudestaan Ruotsin kruununperilliseksi sekä Napolin ja Puolan hallitsijaksi, hän omisti
loppuelämänsä tieteiden ja taiteiden tukemiselle Roomassa. Kristiina muun muassa perusti
Roomaan teatterin ja akatemian, sekä rahoitti arkeologiaa ja keräsi valtavan kirjaston.
Näitä aikoja kutsutaan Italiassa "Kristiinan ajaksi".
Kristiina on väitetysti sekä ainoa
nainen, että ainoa pohjoismaalainen, joka on haudattu Vatikaaniin Pietarinkirkon alle.
Suomessa Kristiinasta muistuttavat hänen mukaansa nimetyt kaupungit Kristiinankaupunki ja
Ristiina sekä hänen hallitsijakaudellaan perustettu Helsingin Yliopisto.
tl;dr
“Joka elää huomaamatta, elää hyvin.”
René Descartes ajatteli itsensä kuolemattomaksi. Kehittelemiensä rationalististen ajatusten perusteella
häntä kutsutaan modernin filosofian isäksi. Matematiikan saralla Descartes keksi analyyttisen geometrian
ja koordinaatiston. Hän korosti vapaata ja kaikista auktoriteeteista riippumatonta ajattelua omilla
aivoilla,
sekä kaiken mahdollisen epäilyä totuuden löytämiseksi. Katolista kirkkoa hän kuitenkin pelkäsi ja
lopetti maailmankaikkeuden rakenteesta kertovan kirjansa kirjoittamisen kun kuuli inkvisition tuominneen
Galileo Galilein vankeuteen. Descartes tykkäsi nukkua myöhään ja työskennellä sängystään käsin. Jo lapsena
hän keplotteli sisäoppilaitoksen rehtorilta luvan nukkua myöhempään, ja aikuisenakin nousi usein sängystä
vasta iltapäivällä.
Asuttuaan Alankomaissa pitkään muutti hän Kristiinan kutsusta Tukholmaan,
mutta kuoli siellä jo muutaman kuukauden päästä keuhkokuumeeseen vuonna 1650. Todellisuudessa Descartes'n
kuolemalla ei tiedetä olleen tekemistä Kristiinan lähdön kanssa, ja ajallisestikin näillä tapahtumilla oli
neljä vuotta väliä.
Reilut kymmenen vuotta Descartes'n kuoleman jälkeen katolinen kirkko kielsi hänen kirjansa ja hänen
ruumiinsa kuljetettiin Ranskaan, mutta hänen ajatuksensa elävät edelleen.
“Valtio olen minä!”
Ludvig XIV brändäsi itsensä Aurinkokuninkaaksi, jonka ympärillä kaikki pyöri.
Hänen peräti 72 vuotta kestäneellä hallitsijakaudellaan Ranska kävi paljon sotia
ja päätyi muun muassa hallitsemaan suurta osaa Pohjois-Amerikasta. Aurinkokuningas
tuki Kristiinan tavoin tieteiden ja taiteiden kukoistusta ja ranskasta tuli yleisesti
koko Euroopan ylimystön kieli. Toisaalta hänen sotansa vaativat lukuisat uhrinsa.
Kuolinvuoteellaan Ludvigin kerrotaan neuvoneen jälkeläisiään tavoittelemaan rauhaa
ja kansan elinolojen parantamista, missä hän itse oli epäonnistunut.
Ebba Sparre oli aatelinen kamarineito Kristiinan hovissa. Kerrottiin, että Kristiina jakoi vuoteensa Ebban kanssa. Ebban ja Descartes'n ei tiedetä ihastuneen toisiinsa, mutta tuskin se mahdotontakaan on. Kristiinan lähdön jälkeen tämä kirjoitti Ebballe lukuisia rakkauskirjeitä, ja he tapasivatkin myöhemmin kerran.
“Kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”
Valtakunnankansleri Oxenstierna vietti lähes koko elämänsä rakentaen Ruotsista suurvaltaa.
Häntä kuvailtiin älykkääksi ja ahkeraksi, mutta myös hitaaksi ja teräväkieliseksi.
Kristiina nousi muodollisesti valtaistuimelle jo lapsena, joten Axel hallitsi hänen puolestaan
ja opetti Kristiinalle kaiken mitä valtakunnan pyörittämisestä tiesi. Myöhemmin Kristiina
syrjäytti hänet tehtävistään, mutta lopulta hän sai valtansa takaisin, kuollen kuitenkin jo
parin vuoden kuluttua 71-vuotiaana. Pian tämän jälkeen alkoi myös Ruotsin suurvalta-aseman
hiipuminen.
Generalissimus Carl Gustav oli ruotsalainen sotilasjohtaja ja Kristiinan serkku. Kolmikymmenvuotisen
sodan lopussa Kaarlen joukot piirittivät keisarinpalatsia Prahassa, ja pian sota jo päättyikin Ruotsin
eduksi.
Kristiina suunnitteli ensin menevänsä naimisiin Kaarlen kanssa, mutta lopulta päätyikin tarjoamaan
hänelle kruununperillisyyttä. Valtaneuvosto, säädyt eikä edes Kaarle itse ollut ideasta innoissaan,
mutta lopulta Kristiina sai heidät kaikki taivutettua tahtoonsa.
Noustessaan valtaan Kaarle ajoi
läpi
ns. neljännesreduktion, jossa peruutettiin suuri määrä aatelisten läänityksiä, joita varsinkin Kristiina
oli jakanut avokätisesti. Parantuneen taloustilanteen turvin Kaarle valtasi Puolan ja hänen aikanaan
Ruotsin valtakunta oli laajimmillaan. Aggressiivinen laajentumispolitiikka ajoi Ruotsin sotaan niin
Venäjää kuin Tanskaakin vastaan, mikä aloitti lähtölaskennan Ruotsin suurvalta-aseman murentumiselle.
Koko ikänsä sotinut Kaarle X Kustaa kuoli vuonna 1660 kesken valtiopäivien, ja hänen viimeinen toiveensa oli
rauha
kaikkien maiden kanssa.
Gabriel Bengtsson Oxenstierna oli Ruotsin valtaneuvoston kamarimestari.
Hän oli edellä mainitun Axel Oxenstiernan serkku ja aiemmin toimi myös Suomen kuvernöörinä.
Paroni Carl Carlsson Gyllenhielm sen sijaan oli Kristiinan setäpuoli ja Ruotsin valta-amiraali.
Paroni Gyllenhielm saattoi olla maisemissa, kun mahtipontisen suureksi ja hienoksi rakennettu
Vasa-laiva upposi neitsytmatkallaan 1628.
1600-luku oli yleisesti itsevaltiuden aikaa, jolloin Ruotsinkin valtaneuvoston valtaa kavennettiin
jatkuvasti. Kuitenkin 1700-luvulla Ruotsissa alkoi ns. "vapauden aika", jolloin valtaneuvosto
käytännössä hallitsi maata säätyjen mandaatilla kuninkaan jäädessä lähes keulakuvaksi. Tämä aikanaan
edistyksellinen valtiojärjestys säilyi Suomessa sen itsenäistymiseen asti.
Filip I oli Aurinkokuninkaan pikkuveli ja hänellä oli pitkä litania titteleitä. Häntä ei entisaikojen ahdas miehen malli rajoittanut, sillä feminiinisen veljen katsottiin uhkaavan vähemmän kuninkaan valtaa. Filip piti korkokengistä, koruista, meikeistä ja hajuvesistä, mutta niitti myös mainetta sotasankarina. Tiettävästi Filip ei koskaan kosinut Kristiinaa, ja hänen sanotaan muutenkin olleen enemmän kiinnostunut miehistä.
Wilhelm oli saksalainen aatelinen ja Hessen-Kasselin maakreivi. Hänen ei tiedetä olleen kiinnostunut Kristiinasta, mutta hänen lapsenlapsen lapsenlapsen lapsenlapsen lapsenlapsen lapsensa Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi vuonna 1918.
Ulrik Frederik Gyldenlöve oli tanskalainen prinssi ja Norjan käskynhaltija. Hän tuskin oli niin pihalla kuin esityksessä. Ainakin hänen sanotaan nauttineen suurta kansansuosiota keventäessään rahvaan taakkoja ja oikeudenmukaistaessaan verotusta. Vaikka Kristiinalla oli paljon kosijoita, myöskään Ulrik ei tiettävästi kuulunut heihin. Hänestä ei oikeasti tullut Tanskan kuningasta, mutta hän johti useamman kerran taisteluja Ruotsia vastaan.
Ericus Achrelius oli lääketieteen professori vasta perustetussa Kuninkaallisessa Turun Akatemiassa, eli nykyisessä Helsingin Yliopistossa. Kiertävällä vuorollaan hän välillä toimi myös rehtorina. Achreliuksen ajan lääketiede kuulostaa nykyihmisen korvaan omituiselta. Achreliusta on monesti pidetty esimerkkitapauksena laiskasta professorista, mutta alkoholisti hänen ei tiedetä olleen. Kuvassa on Albert Edelfeltin tulkinta Turun Akatemian vihkiäisistä. Tuolloin sai alkunsa Suomen yliopistoperinne, joka jatkuu edelleen myös Jyväskylässä.
Decio Azzolino oli katolisen kirkon kardinaali ja myös menestyksekäs koodinpurkaja. Decio oli myös Kristiinan läheinen ystävä ja väitetysti ehkä enemmänkin. Yhdessä he harrastivat muun muassa alkemiaa ja lopulta Decio peri Kristiinan taidekokoelman tämän kuollessa.
Setelit keksittiin Kiinassa jo 600-luvulla, mutta Eurooppassa sellaisia nähtiin vasta 1000 vuotta myöhemmin. Ensimmäiset nykyisenkaltaiset valtiollisen keskuspankin liikkeelle laskemat setelit nähtiin Tukholmassa vuonna 1661, jotta ihmisten ei tarvinnut kanniskella raskaita kupariplootuja ympäriinsä. Descartes'lla ei tiedetä olleen osuutta keksintöön, mutta ainakaan ajoituksen puolesta ajatusleikki ei ole kovin kaukaa haettu.
Samana vuonna kun Descartes majaili Tukholmassa, Ruotsi liitti itseensä palan Afrikan Kultarannikkoa. Aiemmin Ruotsi oli jo perustanut Fort Christina -nimisen siirtokunnan Pohjois-Amerikkaan nykyisen Delawaren alueelle. Suurin osa siirtomaista oli lyhytikäisiä ja Ruotsi menetti ne lopulta Tanskalle, Ranskalle ja Alankomaille.
Näytelmän tapahtumat sijoittuvat valtavaan Tre Kronor -linnaan Tukholman keskustassa. Linna rakennettiin 1200-luvulla mutta se tuhoutui kokonaan tulipalossa vuonna 1697 vieden mukanaan samalla Ruotsin valtakunnan arkistot ja Kristiinankin kartuttaman kuninkaallisen kirjaston. Ruotsin nykyinen kuninkaanpalatsi sijaitsee samalla paikalla.
www.jyvaspeksi.fi
FB: jyvaspeksi
IG: jyvaspeksi
TikTok: jyvaspeksi
Contact: markkinointi@jyvaspeksi.fi
Haluaisitko juuri Sinä olla mukana tekemässä seuraavaa JyväSpeksiä? Täytä lomake tästä linkistä ja saat ensimmäisenä tiedon uuden produktion hauista!
